Lapsi oppii liikkumalla

Lapsi oppii liikumalla.

Lapsi jolla on oppimisvaikeuksia on usein myös kämpelö liikkeissään. Olisi tärkeää että lasten kanssa työskentelevät osaisivat tarkkailla lapsen liikehdintää ja huomioida motoriikkan häiriöt varhaisessa vaiheessa koulunkäyntiä. Oppimisvaikeuksia on noin 5-20 prosentilla oppilaista.

Koulunkäynti vaatii paljon hienomotoristen taitojen hallintaa ja ne taidot ovat siten tärkeitä oppimisen kannalta. Ensimmäisillä luokilla 30-60 prosenttia ajasta on hienomotorisia taitoja vaativaa työskentelyä, kuten kirjoittaminen, piirtäminen ja askarteleminen. Etenkin matemaattiset tehtävät tuottavat vaikeuksia, jos ei hahmota tilaa, suuntia tai ajallisia etäisyyksiä.

Jokainen lapsi on erilainen oppimisympäristön ja oppimistilanteeeseen liittyvien tunnetekijöiden ja sosiaalisten tekijöiden suhteen. Myös tiedon vastaanottokanavien (kuulo, näkö, tuntoaisti ja kehon käyttö) ja oppimistilanteeseen liittyvä liikehdintä.
Olisi tärkeää hyväksyä oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja huomioida luokkatilanteissa se että kaikki eivät opi hiljaa paikallaan ollessa asioita yhtä hyvin kuin jos he vaikka työskentelisivät lattialla istuen tai seisten. Lapsen oppimisen kannalta oman kehon ja ympäristön hahmottaminen on hyvin tärkeitä, että hän pystyy abstraktiin ajatteluun, jota tarvitaan nimenomaan matemaattisissa tehtävissä.

Konkreettisia esimekkkejä esim. muotojen käsitteistä voi saada esim. Liikunnan avulla, juostaan esim geometrisia ratoja kolmio, neliö tms. jolloin kuviot hahmottuu
konkreettisesti lapsen muistiin ja oppiminen selkeytyy kun koko keho hahmottaa kuvion.
Liikunta opettaa myös työskentelyä ryhmässä, vuoron opettelua, toisen kunnioittamista ja itsearvostuksen tunteiden kehittymistä.

Liikunta tulisi nähdä laaja-alaisena oppimisen välineenä ei pelkästään fyysisen suorituksen ja terveyden edistäjänä.