maanantai 3. toukokuuta 2010

Paljon oli asiaa pienessä ajassa.
Olisin kuitenkin halunnut syvempää perehdyttämistä aineisiin esim.tukimuotoihin.Minulle oli vaikeaa opiskella näin paljon tietokoneen välityksellä.
Opintokäynnit olivat mielekkäitä.

Miltä blogin kirjoittaminen vaikuttaa?

Onko blogista jotain hyötyä opiskelussa? Mihin mitä voisi käyttää vai vai onko täysin turha keksintö?

Loppuarviointi

Tällä kurssilla olemme tehneet yksilö- ja ryhmätehtävä, vierailuja, surffailleet netissä.


Jäimme kaipaamaan sitä, miten "hoitopolku" menee käytännössä, alusta loppuun, kun jollekin asiakkaalle tarvitsee hankkia jonkun apuvälineen.


Lisäksi kaipaisin konkreettista tietoa mm. erilaisista apuvälineistä ja yleensä vammaisten arkeen liittyvistä asioista. Jos ei käytännössä ole päässyt työskentelemään eri vammaisryhminen kanssa...

Arviointia

Mielekästä mielestämme oli apuvälineet ja niitä voisi käydä enemmän syventävämmin läpi. Blogi oli uusi juttu, ihan mukava sellainen. Mutta sitä pitäisi käyttää enemmän, että siitä saisi enemmän irti. Mukavaa oli myös suunnitella esteetön koti, sellaista voisi olla enemmän. Enemmän estettömyys kartoitusta käytännössä ja opintokäyntejä. Kokonaisuutena kurssi oli hyvä, tehtiin erilaisia juttuja ja se toi vaihtelua.

arviointi kurssista

Blogin käyttö oli uutta. Blogin käyttöä en kokenut kovin tarpeellisena, koska se oli ihan uusi juttu niin sen käyttö ei vielläkään suju kovin näppärästi ja olen tottunut muunlaisiin opetus menetelmiin. Uutta tietoa tuli myös apuvälineistä, mikä oli ihan hyvä juttu vaikkakin tietoa olisi ehkä saanut olla vielkin enemmän erillaisista apuvälineistä ja miten ne toimii.

Mukavinta oli ehkä piparinpaisto tuokion järjestäminen vammaisille. Siinä sai parhaiten tuntumaa vammaisten kanssa työskentelystä ja heidän ohjauksesta. Esteettömän kodin suunnittelu vammaiselle oli myös kiva juttu. Siinä tuli käsitys siitä, miten paljon asioita pitää ottaa huomioon, jotta kodista tulisi toimiva vaikeasti liikuntarajoitteiselle henkilölle.

Opintokokonaisuus oli kuitenkin kaikin puolin monipuolinen ja siinä käytettiin monenlaisia opiskelu tapoja, mikä on hyvä koska se teki kurssista mielenkiintoisen.

Arviointia

Palauta mieleesi, mitä teimme opintokokonaisuuden aikana esim. palaamalla blogiteksteihin.
Mitkä asiat koit kurssilla mielekkkäinä, mitkä olivat vähemmän mielekkäitä?
Miltä opintokokonaisuus vaikuttaa näin jälkikäteen?
Miten mielestäsi ryhmä toimi yksiin? Jäitkö pohtimaan jotain erityisesti?
Opitko jotain uutta ATK:sta?

XIV tapaaminen ulkoilutusta tv-dokumenttia ja palautetta

Ulkoilutimme lähistön palvelutalon asukkaita; keli oli auringonpaisteinen, mutta tuuli vielä kolea.
Koululle jääneet katsoivat uutta tv-dokumenttisarjaa Toisenlaiset frendit, jonka toisen osan loppupuolelta ulkoilleetkin pääsivät mukaan seuraamaan. Keskustelimme dokumentin fiktiivisyydestä ja dokumentaarisuudesta.

XIII tapaaminen

ulkoilutusprojektin suunnitelua ja apuvälineverkkokurssin arviointia.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Tapaamisiin taas keskiviikkona

Tapaamme keskiviikkona ja näillä näkymin työstämme apuvälineasiaa vielä eteenpäin ja teemme koontia.

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

X, XI ja XII tapaaminen

Apuvälinesivustoihin tutustumista, arvioitavan ryhmätehtävän tekemistä ja esittämistä: hyvin tehdyt ryhmätyöt! Hienoa! Apuvälinepalvelusta puhetta sekä vaikeavammaisen avustaminen-videoiden katselua ja kriittistä kommentointia, seksin apuvälineisiin tutustumista alan liikkeessä, jossa aktiivista kyselyä.
Jäljellä 6 tuntia; yritän saada sovittua toisen projektipäivän valmisteluineen järkevästi.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Vierailukäynti

Olen sopinut vierailukäynnin huomiSEKSItarvikeliikkeeseen. Menemme sinne ruokailun jälkeen. Liike sijaitsee kaupungintaloa vastapäätä.

maanantai 22. helmikuuta 2010

arvioitava ryhmätehtävä

Arvioitava ryhmätehtävä:
Perehdy ajatuksella, tunteella ja järjellä apuvälinesivuihin. Kokoa tietosi ja osaamisesi suunnitelmaan, jossa kuvaat yksityiskohtaisesti, mitä apuvälineitä ja mihin tarkoitukseen on tarjolla ei-itsenäisesti kelaamaan pystyvälle CP-vammaiselle nuorelle henkilölle, jolla on pakkoliikkeitä ja jonka puhe on epäselvää. Kuvaa suunnitelmassasi koko kodin (+jos aika riittää pihaympäristön) "apuvälinekanta". Voit tehdä asunnosta pohjapiirrrustuksen/kuvan, käyttää piirtämistä, maalausta,tulostettuja kuvia, leikattuja kuvia jne.

perjantai 19. helmikuuta 2010

VKO 8

Tapaamisemme aikaistui: viikolla 8 luvassa ilmeisesti 14 tuntia. Perehdymme apuvälineisiin ja teemme arvioitavaa tehtävää apuvälineisiin liittyen. Tähän hötkyyn emme pysty toimintatuokiota sopimaan ja rakentamaan.

Apuvälinesivustoja

http://automation.tkk.fi/files/tsa/loppuraportti.pdf tulevaisuuden senioriasuminen

http://info.stakes.fi/apuvalineet

http://mikkelinapuvaline.fi apuvälinevälittäjä

http://rehband.com englannin ja/tai ruotsinkieliset sivut, ortooseja ja urheilutuotteita

http://solia.sporttisaitti.com/

http://www.aviris.fi/ näkemisen apuvälineitä

http://www.gaterd.se/ englannin ja ruotsin kieliset sivut, rollaattoreja, kävelypöytiä, hygieniatuotteita

http://www.ikakuulo.fi

http://www.ideatuote.fi

http://www.kainuu.fi/index.php?mid=3_114_600&la=fi (Kätevä koti-näyttelyasunto)

http//www.kuulonhuoltoliitto.fi

http://www.kvtl.fi

http://www.malike.fi

http://www.liikuntaakaikillelapsille.info

http://www.nkl.fi/

http://www.offcarr.com englanninkieliset sivut, pyörätuoleja ja seisomatukia

http://www.paralympia.fi

http://www.pharmaouest.fr englanninkieliset sivut, apuvälineitä

http://www.rebotec.de saksalainen apuvälinevälittäjä, englannin kieliset sivut, apuvälineitä laidasta laitaan

http://www.respecta.fi

http://www.therohogroup.com, rohotuotteita, mm. painehaavojen ehkäisyyn

http://www.toimivakoti.fi

http://www.siu.fi

http://www.sklu.fi

http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/T16-2006-VERKKO.pdf liikkumisen apuvälineen arviointi

http://www.suh.fi/toiminta/erityisuinti

http://www.venosan.com, mm. tukisukkia englanninkieliset sivut

http://www.vermeiren.be englanninkieliset sivut, mm. pyörätuoleja

http://www.verneri.net

https://www.homecraft-rolyan.com englannin kieliset sivut, apuvälineitä laidasta laitaan

NUH: Provision of Assistive Technology in the Nordic Countries. 2007

Salminen A-L. (toim.) 2003. Apuvälinekirja

STAKES. 2008. Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa. Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja tukevat apuvälineet dementoituvan ihmisen arjessa.


MIKÄLI LÖYDÄT MUITA APUVÄLINESIVUSTOJA, LISÄÄTHÄN SEN TÄNNE!

maanantai 25. tammikuuta 2010

Opintokäynnille 10.2.

Kuulin, että lähdette matkaamme mukaan; tervetuloa!
Lähtö siis koulun edestä klo 7.45 ja paluu n. 18.30. Mukaan paljon reipasta mieltä. Etukäteen voi valmistautua lukaisemalla www.neuron.fi -sivuja. Ajelemme suoraan Neuronille, jossa lesittelyt ja ounas (8 €) ja sieltä puolet porukasta noin tunniksi 14.00-15.00 vapaalle ja toinen puolikas Respectalle ja tunnin kuluttua vaihto. Paluumatkalle siis klo 16.00.
Näkemisiin!

maanantai 11. tammikuuta 2010

IX tapaaminen

Tutustumista erilaisiin artikkeleihin, joista löydät lyhennelmät täältä blogista sekä joihinkin yleisiin toimintakyvyn mittareihin, joiden lyhennelmät löydät myös täältä. Lukaise artikkelilyhennelmät läpi ja kommentoi, mitä uutta lyhennelmästä löytyi.
Edessä on tauko tunneissa. Keväämmällä keskitymme apuvälineisiin ja toteutamme piparinpaistotuokiota vastaavan tuokion naapuritalossa.

torstai 7. tammikuuta 2010

ADL- mittari
Activities of Daily Living (ADL) mittarilla arvioidaan päivittäisistä perustoiminnoista selviytymistä eli kykyä peseytyä, syödä, pukeutua, käydä wc:ssä, liikkua sekä pidättää virtsaa ja ulostetta.

ADL-mittarissa jokainen päivittäinen toiminto kuvataan tarkasti ja haastateltavaa omaista pyydetään kuvamaan tutkittavan selviytyminen siinä.

ADL-haastattelun tarkoituksena on selvittää tutkittavan todellista suoriutumista viimeksi kuluneen neljän viikon aikana .
Haastateltavan pitää olla henkilö, joka tuntee hyvin tutkittavan.

Kysymysten muoto
Jokaisessa päivittäisessä perustoiminnossa (kysymykset 1 – 5) valitaan paras mahdollinen vaihtoehto.
Lasketaan pisteet yhteen ja "En tiedä"-vastausten lukumäärä.
Tanja&Tarja
GHQ-testi

General Health Questionnaire (GHQ) 1978, uudistettu 1982.
Testiä on käytetty päivätoimintaan hakeneiden ja päivätoiminnassa käyvien henkilöiden omaisten haastattelussa.

Kysymyksiä on 12 joiden neljästä vastausvaihtoehdosta pyydetään valitsemaan sopivin ja rengastamaan sen edessä oleva numero ( 0-3)

Pisteiden lasku: 0-4 ei ahdinkoa tai hätää
5-8 ahdinkoa ,hätää
yli 9 ahdinkoa, hätää, sekaannusta ja häiriötä merkittävästi

Cornell-mittari

Cornell Scale for Depression in Dementia-mittari on kehitetty dementiapotilaiden depressio-oireiden ja niidejn vaikeusateen tunnistamiseen.Mittari koostuu viidestä osa-alueesta.Arviointi perustuu potilaalla esiintyvien oireiden ja löydösten havainnointiin.Arvioinnin tekee hoitohenkilökunnan jäsen jolla on riittävä ammattitaito tulkita ja ymmärtää dementiapotilaiden käyttäytymistä.Kotihoidossa arviointi voi tapahtua haastattelemalla omaishoitajaa tai muuta potilaan arkipäivää tuntevaa .Kysymykset ovat lomakkeen muodossa .

Koulutus Cornell-mittarin käyttöön tapahtuu parhaiten siten että opiskeleva perehtyy ensin mittariin sitä aiemmin käyttäneen henkilön kanssa ja he yhdessä täyttävät osiot kahdesta potilaasta.

Mittarissa kokonaispisteet saattavat vaihdella välillä 0-38.Matalat pisteet kuvaavat vähäistä häiriötä tai häiriön puuttumista.Mitä korkeammat pisteet sitä vakavampi häiriö.Kokemuksen mukaan 9 pistettä tai enemmän voi merkitä depression esiintymistä.

Apuvälinetietoa toppia varten

http://info.stakes.fi/apuvalineet/FI/apudata/Apudata.htm

CDR- TESTI

CDR-Testi

Testillä mitataan kognitiivisten, sosiaalisten ja toiminnallisten vaurioiden astetta. Arviointi suoritetaan haastattelemalla hoitajaa ( omaista) ja tarkkailemalla potilasta. Pistemäärät saadaan vertaamalla suorituskyvyn laskua tavanomaiseen tasoon. Muisti on ensisijainen arvioinnin kohde.

Osa-alueita: Muisti, Orientaatio, Arvostelukyky, yhteisölliset toiminnat, koti ja harrastukset ja itsestä huolehtiminen.

(CDR 0 tarkoittaa ei dementiaa, CDR 0,5 tarkoittaa mahdollinen, CDR 1 lievä, CDR 2 keskivaikea ja CDR 3 vaikea)

GDS-FAST -testi

GDS -mittari

Tällä mittarilla tutkitaan ikääntyvän ihmisen mielialaa ja masentuneisuutta. Se koostuu 30 eri kysymyksestä johon henkilö itse vastaa kyllä/ei. Masennus heikentää dementoituvan henkilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, siksi on aina tärkeää arvioida myös hänen mielialaansa. Testin luotettavuutta heikentää tosin se, ettei dementoitunut pysty enään itse arvioimaan omaa tilannettaan.

Kysymyksistä esimerkkejä:
-Oletko pohjimmiltanne tyytyväinen elämäänne?
-Tunnetko olonne usein ikävystyneeksi?
-Tunnetko usein itsenne avuttomaksi?
-Tuntuuko elämäntilanne toivottomalta?

Pisteytys GDS- testissä: 0-10 normaali, 11-20 lievä depressio, 21-30 keskivaikea- vaikea depressio

Johanna

Lapsi oppii liikkumalla

Lapsi oppii liikumalla.

Lapsi jolla on oppimisvaikeuksia on usein myös kämpelö liikkeissään. Olisi tärkeää että lasten kanssa työskentelevät osaisivat tarkkailla lapsen liikehdintää ja huomioida motoriikkan häiriöt varhaisessa vaiheessa koulunkäyntiä. Oppimisvaikeuksia on noin 5-20 prosentilla oppilaista.

Koulunkäynti vaatii paljon hienomotoristen taitojen hallintaa ja ne taidot ovat siten tärkeitä oppimisen kannalta. Ensimmäisillä luokilla 30-60 prosenttia ajasta on hienomotorisia taitoja vaativaa työskentelyä, kuten kirjoittaminen, piirtäminen ja askarteleminen. Etenkin matemaattiset tehtävät tuottavat vaikeuksia, jos ei hahmota tilaa, suuntia tai ajallisia etäisyyksiä.

Jokainen lapsi on erilainen oppimisympäristön ja oppimistilanteeeseen liittyvien tunnetekijöiden ja sosiaalisten tekijöiden suhteen. Myös tiedon vastaanottokanavien (kuulo, näkö, tuntoaisti ja kehon käyttö) ja oppimistilanteeseen liittyvä liikehdintä.
Olisi tärkeää hyväksyä oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja huomioida luokkatilanteissa se että kaikki eivät opi hiljaa paikallaan ollessa asioita yhtä hyvin kuin jos he vaikka työskentelisivät lattialla istuen tai seisten. Lapsen oppimisen kannalta oman kehon ja ympäristön hahmottaminen on hyvin tärkeitä, että hän pystyy abstraktiin ajatteluun, jota tarvitaan nimenomaan matemaattisissa tehtävissä.

Konkreettisia esimekkkejä esim. muotojen käsitteistä voi saada esim. Liikunnan avulla, juostaan esim geometrisia ratoja kolmio, neliö tms. jolloin kuviot hahmottuu
konkreettisesti lapsen muistiin ja oppiminen selkeytyy kun koko keho hahmottaa kuvion.
Liikunta opettaa myös työskentelyä ryhmässä, vuoron opettelua, toisen kunnioittamista ja itsearvostuksen tunteiden kehittymistä.

Liikunta tulisi nähdä laaja-alaisena oppimisen välineenä ei pelkästään fyysisen suorituksen ja terveyden edistäjänä.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Poke- kuntoutus

Tulokset poke-kuntoutuksesta auutismisella ja liikuntavammaisella lapsella

Kuntoutuksessa painotetaan erityisesti kehotietoisuuden merkitystä ja aisti toimintojen osuutta. Toiseksi täkein asia on vammaisten lasten ja nuorten hermoston muovautumiskyky toimintakyvyn paranemisessa.
Aluksi kartoitetaan lapsen reagointi astiärsykkeisiin sekä kielellisten, liikunnallisten ja kommunikatiivisten taitojen taso. Vanhempien ottamia kotivideoita, heidän havaitsemiaan ongelmia ja toivomuksia kuntoutukselta käytetään apuna kuntoutuksen yksilöllisessä suunnittelussa ja havainnoinnissa.
Harjoitusten tekemiseen menee päivässä puolesta tunnista tuntiin.
Poke-kuntoutuksessa tehdään yheistyötä kaikkia lasta ja nuorta kuntouttavien tahojen kanssa ja siihen voivat osallistua kaikki halukkaat lapset ja heidän perheensä ongelmista ja iästä riippumatta.

Esimerkki lapsena oli tyttö, joka aloitti kuntoutuksen 2vuotta ja 11 kuukautta vanhana.Ennen kuntotoutuksen aloittamista tytöstä arvioitiin seuraavat asiat:
-Liikkuu ainoastaan selällään maksimissaan metrin kerrallaan käyttäen alaraajoja symmetrisesti. Muuten alaraajojen käyttö hyvin vähäistä.
-Nousi istumaan itsenäisesti, mutta hyvin hitaasti kyljen kautta.
-Lihasjänteys vahvasti hypotooninen.
-Pintatuntoyliherkyyttä jalkaterissä, käsissä, vatsan ja pään alueella.
-Syvätuntotieto heikkoalaraajoissa, vartalolla ja suussa.Esim. Laittaa isoja määriä ruokaa kerralla suuhun.
-kuuloyliherkkyys
-Otti kontaktia vaihtelevasti ja omaehtoisesti
-Nimeensä ja kieltoihin ei reagoinut
-Ei osotellut kohteita

Neljän kuukauden jälkeen ohjelman aloittamisesta lapsi arvioitiin uudelleen ja todettiin seuraavat asiat:
-Vatsan, käsien ja jalkaterien yleherkkyys oli vähentynyt. Siitä seurauksena oli esim. että lapsi oppi ryömimään ja koki liikkumisen mieluisana ja teki sitä omaehtoisesti.
-Katsekontakti oli muuttunut tiiviiksi ja katse oli selkeää ja kirkasta vaikkakin hän edelleenkin otti katsekontaktia omaehtoisesti.
-Puhui noin 50 sanaa ja reagointi puheelle oli parantunut. Lapsen kuuloyliherkkyys oli vähentynyt.

Kaikenkaikkiaan lapsesta oli tullut selvästi rauhallisempi ja tyytyväisempi.

Johanna
kuntoutuksesta
tukea ikääntyvien
kehtitysvammaisten arkeen

kehitysvammaisten henkilöiden ikä on pidentynyt.

kehitysvammaisten kuntoutusryhmäkokeilusta on saatu hyviä tuloksia.
Vaihteleva ja erilaisia aktiviteettejä sisältävä arki vahvistaa dementoituvien fyysistä toimintakykyä, tuottaa iloa ja mielihyvää sekä aktivoi vuorovaikutusta.
Kehitys --> kuntoutuksen toiminnan sisällön siirtäminen arkipäivän rutiineihin olisi mahdollisimman helppoa.
Tesaus alkoi 2004 vuoden alussa
Testiryhmä aikuisia Down oireyhtymää sairastavia henkilöitä
Ryhmässä oli 2 naista ja 2 miestä, iältään 36 - 54 vuotiaita, Helsingistä
LÄhtökohtana oli ennaltaehkäistä ikääntyvien Down-henkilöiden fyysisen toimintakyvyn ongelmia ja virittää puhetta korvaavia kommunikointikeinoja ennen puhekielen haurastumista.
Kehitettiin ryhmämuotoista kuntoutusta ja kokeiltiin erilaisia fysioterapia ja puheterapian tutkimusmenetelmien toimivuutta henkilöiden fyysisen toimintakyvyn ja vuorovaikutuksen kartoituksessa ja seurannassa.
Ryhmä kokoontui viikkottain, 60 min/krt, toimintaosioita on 5 ja jokaiseen sisältyy sama alku- ja loppurituaali
Yhteisenä tavoitteena on ollut kehitysvammaisten säilyneiden voimavarojen tukeminen, niin että tiedostetaan riittävän tuen määrä ja asiakkaan oma toiminta- ja vuorovaikutusrytmiä.
Test for Severe Impairment arvio
Prudhoen toimintakykyä mittaava arviointimenetelmä
Bergin tasapainotesti, liikkumista päivittäistentoimintojen yhteydessä, siinä selviytymistä arvioitiin
Tutkimuksessa arvioitiin: liikkumista sisällä ja ulkona, (apuvälineet,rappuset, hoitajan tarve, tasapaino), päivittäiset toiminnot, kommunikointi (monimutkaiset lauseen rakenteet)
Tutun ympäristön ja toimintastruktuurin on todettu tukevan dementoituvan toimintakykyä, vuorovaikutusta ja psyykkistä hyvinvointia. Samana toistuva toimintarakenne,
kokoontumispaikka ja- aika.
Aloitusrituaalit, yksinkertaiset koordinaatioharjoitukset, esim kättely, nimenhuuto, kuulumisien vaihtaminen (kosketus ja kädet pitkään muistissa).
Ensimmäisen osion lopuksi orientoidutaan aikaan kuvien tuella ja opitut asiat jotka säilyvät pitkään, kuukaudet ja viikonpäivät toistetaan kuvia osoittaen.
Kädet aisteja avaamaan
Käden harjoitteet kehittävät asento- ja liikeaistia sekä avaruudellista hahmottamista ja auttavat dementoitunutta ymmärtämään paremmin ympäristöään.
Yhdistetään liike ja puhe
Kuvien käyttö keskustelun tukena (tarjoaa pääsyn muistissa säilyneisiin asioihin)
Fyysinen toimintakyky, jumpaaminen yhdessä
Dementoituneella on puuteita oman kehon tuntemisessa, toimintakyvyssä ja liikkumisessa. Vaikeuksia hahmottaa suuntia ja etäisyyksiä. toimintakykyä voidaan tukea ja ylläpitää arkipäivän tilanteissa lyhytkestoisilla harjotteilla ja toistamalla niitä riittävästi.
Lopetusrituaali, laulamisen ja musiikin muistijälkien hyödyntäminen
Ryhmässä keskustellaan laulettavasta laulusta yhdessä, tukiviittomat, kuvat
Ryhmä kokoontui 23 kertaa ja on kestänyt vuoden ja jatkuu edelleen.
toimintarutiinit, kuvastruktuuri ja eri aistikanavien käyttö tukevat ikääntyvien kehitysvammaisten orientaatiota, muistia, aloitteellisuutta ja vuorovaikutusta.
Aloitteellisuus ja aktiivisuus lisääntyi
Asennon vaihtelutistuma- ja pystyasennon välillä lisäsivät ryhmäläisten jaksavuutta ja aktiivisuutta.
Perustana kehitysvammaisen mahdollisimman hyvä tunteminen
Fyysisen toimintakyvyn tarkka kartoitus kuntoutukseenIkääntyvillä kehitysvammaisilla on halu ja kyky oppia uutta.
Ryhmärutiinien tultua tutuiksi, voidaan niitä siirtää osaksi arjen toimintaa.

Snoezelen-menetelmällä aktivoidaan aisteja

Lyhyt yhteenveto fysioterapeutti Tuija Saastamoisen artikkelista fysioterapia lehteen aiheesta Snoezelen-menetelmästä jolla aktivoidaan aisteja

Snoezelen-termi on yhdistelmä kahdesta hollanninkielisestä sanasta, jotka tarkoittavat nuuhkimista ja torkahdusta. Ne kertovat jotain Snoezelen- menetelmästä joka tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia miellyttävässä valaistuksessa ja kauniissa ympäristössä rauhallista musiikkia kuunnellen. Menetelmän ovat kehittäneet J.Hulsegge ja A.Verheul ja kehitystyö on lähtenyt käytännön tilanteista ja tarpeista. Menetelmää on käytetty jo pitkään Hollannissa ja Belgiassa kehitysvammaisten sekä dementia -ja mielenterveyspotilaiden hoidossa.
Myös Suomessa kehitysvammalaitokset ja erityiskoulut ovat soveltaneet tätä menetelmää ja rakentaneet tiloihinsa erilaisia Snoezelen-nurkkauksia.

Snoezelen-menetelmä on elämysten ja kokemusten tarjoamista erityisesti tätä tarkoitusta varten luoduissa tiloissa. Menetelmän kehittäjät pitävät tärkeinä kokonaisvaltaista tunnelmaa, elämyksellisyyttä ja elämän rikastuttamista. Oppimiselle halutaan antaa mahdollisuus mutta sitä ei pidetä päätavoitteena.

Snoezelen-menetelmä tarjoaa eri aistien kautta havaintoja, kokemuksia ja elämyksiä tunnustelujen, hajujen , valojen ja musiikin avulla. Tavoitteena on myös savuttaa rentoutunut ja hyvä olo. Tärkeää on myös ihmisten välinen kontakti, lähtökohtana tuleee aina olla vuorovaikutus, jonka avulla aistimukset jaetaan toisten kanssa.

Snoezelen-menetelmällä ei ole terapeuttisia tavoitteita, mutta terapeuttisia tilanteita syntyy luonnostaan ja näitä tilanteita pyritään hyödyntämään.

Suomessa menetelmää on hyödynnetty Aistihavaintokeskus Pilvipeilissä joka perustettiin Hämeenlinnaan 1995. Sen omistaa Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitos. Keskuksen ideointiin, suunnitteluun ja rakentamiseen osallistui koulun opettajia ja kehitysvammaisten ohjaaja-luokka.
Pilvipeili on rakennettu opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. Käyttöön valmistui kolme erillistä huonetta: musiikkihuone, aktivointihuone ja valkoinen huone.

Musiikkihuoneen tarkoituksena on, että siellä voi kuunnella ja tuottaa musiikkia.Mekaaniset apuvälineet mahdollistavat sen, että myös vaikeasti kehitysvammainen voi itse tuottaa musiikkia. Huoneessa on myös vesisänky jonka pohjalevyyn on asennettu bassokaiuttimet ja näin musiikin värähtelyt siirtyvät sängyllä makaavan kehon aistittaviksi. Kumupenkin päällä voi istua ja rummutella jolloin musiikin värähtelyn voi tuntea kehossa. Huoneen tuoksu on piparminttu.

Aktivointihuoneessa motoriikka harjaantuu itsestään pehmeiden jumppapallojen, pallomeren ja riippukeinun avulla. Sisustuksessa on käytetty kirkkaita perusvärejä joilla näköaistia stimuloidaan, kuuloa vaihtelevalla musiikilla ja tuntoa pehmeillä ja kovilla välineillä. Lisänä on luontohuone jossa voi tunnustella ja haistella luonnonmateriaaleja.

Valkoinen huone on rentoutumista varten, tarkoituksena tilan aistiminen ääni-ja valotehosteiden avulla. Siellä pyritään kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen rentoutukseen. Pääväri on siis valkoinen, jotta valoefektit näkyvät mahdollisimman hyvin. Vesisänky ja säkkituolit auttavat rentoutumaan ergonomisesti oikeassa asennossa. Musiikki on rauhoittavaa ja pyrkii luomaan emotionaalisia mielikuvia. Tuoksuna on rentouttava laventeli.

Artikkelin kirjoittaja Tuija Saastamoinen on työskennellyt Aistihavaintokeskus Pilvilinnassa ja pohtii artikkelinsa lopuksi miksi fysioterapeutit eivät käyttäisi työssään aisteja monipuolisemmin hyväksi. Miksi työtä tehdään asikkaan kanssa kirkkaiden lamppujen loisteessa, yksivärisissä tylsissä huoneissa taustaäänenä iänikuinen radio. Hän uskoo jo lyhyellä kokemuksella Pilvilinnasta, että muuttamalla hoitotilanteet ja hoitotilat kaikkiin aisteihin vetoavammiksi asiakkaat kuntoutuisivat nopeammin.

Lievistäkin aivovammoista liikkumisongelmia/ CDR- Testi

Traumaattiseen aivovaurioon eli aivovammaan liittyy monenlaisia fyysisiä sekä psyykkisiä jälkioireita. Näiden luonne ja vaikeusaste riippuvat vaurion sijainnista, laajuudesta ja vaikutukset ovat aina hyvin yksilöllisiä.

Aivovamman diagnosoinnin ja vaikeusasteen arvioinnin tärkeimpiä menetelmiä ovat neurologiset ja neuropsykologiset tutkimukset. Aivovammalle tyypillisiä ovat yleisluontoiset häiriöt, erityisesti laaja-alaiset muistin, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet, väsyvyys, hitaus tai aloitekyvyttömyys.

Aivovamma ei ole ei ole älyvamma. Usein syntyy väärinkäsityksiä, kun ihmistä kohdellaan älyllisesti taantuneena, vaikkei hänen ymmärryksessään ole vikaa. Häiriöt kielellisissä toiminnoissa ovat yleisiä. Häiriöitä voi ilmetä puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, kirjoittamisessa ja lukemisessa tai sanojen löytämisessä. Aivovamman jälkeen voi esiintyä myös lisääntynyttä puheliaisuutta ja puheen kontrollin löystymistä.

Tavallista on, että traumaattisen aivovaurion saanut ei koe minkäänlaisia ongelmia omassa liikkumisessaan tai jos ongelmia ilmenee, ne kuvataan lievinä.
Liikkumista tarkemmin havannoidessa ongelmat näkyvät etuperin- ja takaperinkävelyn vaikeutena.

Kuntoutujaa on tärkeää rasittaa tutkimusten yhteydessä, jotta voidaan todeta vähäisemmätkin, mutta toimintakykyä selvästi alentavat tekijät, kuten esim. liikevapina.

Traumaattisen aivovaurion saanut henkilö on usein pitkän sairaalassaolon jälkeen fyysisesti huonossa kunnossa. Kotiuduttuaan hän tarvitsee ohjausta ja harjoittelun kontrollia.
Jotta aivovammasta kuntoutuvan kuntoutumista ja tilan muutoksi voi seurata, tarvitaan tarkkaa fysioterapeuttista tutukimusta ja kirjaamista. Valmiita mittareita oikeilla viitearvoilla emme ole kuitenkaan löytäneet.

Traumaatisesta aivovauriosta kuntoutuvalla käytännön ongelmia, miten hän kykynee juoksemaan ja hyppimään normaalisti? Käsien ja jalkojen vuorottainen taputus, hiihtohyppy tai jalkojen ristihyppy? Nämä käytännön työssä esille tulleet ongelmat saivat artikkelin kirjoittajat pohtimaan entistä tarkemmin traumaattista aivovauriosta kuntoutuvien liikunta- ja toimintakyvyn taustalla olevia ongelmia.



CDR-Testi

Testillä mitataan kognitiivisten, sosiaalisten ja toiminnallisten vaurioiden astetta. Arviointi suoritetaan haastattelemalla hoitajaa ( omaista) ja tarkkailemalla potilasta. Pistemäärät saadaan vertaamalla suorituskyvyn laskua tavanomaiseen tasoon. Muisti on ensisijainen arvioinnin kohde.

Osa-alueita: Muisti, Orientaatio, Arvostelukyky, yhteisölliset toiminnat, koti ja harrastukset ja itsestä huolehtiminen.

(CDR 0 tarkoittaa ei dementiaa, CDR 0,5 tarkoittaa mahdollinen, CDR 1 lievä, CDR 2 keskivaikea ja CDR 3 vaikea)

Varhaislapsuuden autismi

Varhaislapsuuden autismi on pysyvä häiriö
Sirkka-Liisa Lindell
Mikä on autismi? Teknisesti voisi autismia ilmaista niin, että autisti ei ymmärräympäristön koodeja, vaan elää kaaoksessa. Hän ei opi spontaanisti matkimalla ja syy-seurantasuhteita yhdistelemällä. Autistilta puuttuu sentraalinen koherenssi eli kyky hahmottaa kokonaisuutta. Symbolismi ja mielikuvitus ovat hyvin puutteellisia. Äiti yleensä ensimmäisenäkiinnittää huomiota vauvan poikkeavuuteen. Vauva ei ehkä ota katsekontaktia, itkee paljon tai ei lainkaan, syö huonosti, ei kurottele käsilläänsyliin tullakseen ja alkaa vastustaa sylissäpitoa. Lapsen sosiaalikontakti on heikkoa. Puheenkehitys on huono. Emotionaalisesti lapsi voi olla yliherkkä sekä aistiärsykkeille että ympäristön pienillekin muutoksille.
Kommunikaatiokeinot>Autismin oirekuva on hyvin yksilöllinen, niin myös kuntoutus ja kommunikaatioväylät ovat yksilöllisiä.Tavoitteena on sopeutuminen yhteiskuntaan.Keinoina mm. TEACCH-ohjelma,joka on strukturoitua opetusta. Se taas tarkoittaa, että lapsen päiväohjelma on hyvin tarkasti ja yksilöllisesti rakennettu eri toimintatuokioihin.Toistoja paljon.Onnistunut suoritus palkitaan.Tehtävät konkretisoitava hyvin.Yhteistyö kodin, opettajan ja avustajan kanssa oltava tiivistä, sillä toimintalinjojen tulee olla yhtenevät, sekä kotona, että koulussa, tai päiväkodissa. Tietokoneen, tai kommunukaattorin käyttö auttaa monia kommunikoinnissa,sillä n. puolella autisteista puheen tuotto on vaillinaista.Viittomat eivät niinkään onnistu hahmotus ongelmien vuoksi.Toisilla auttaa kuva-ja sanakorttien käyttö. Holding terapia eli sylissäpito- tai kiinnipitoterapia> terapialla haetaan syvällistäkontaktia lapseen. Terapiassa läheinen henkilö pitää lasta sylissään niin, että katsekontakti on mahdollinen. Ponnistellessaan ja vastustaessaan fyysisesti sylissäpitoa lapsi synnyttää itsessään endorfiineja, jotka edesauttavat hyvän olon tunnetta. Liikunta> käytöshäiriöt ja levottomuus vähentyvät, kun fyysistä rasitusta tulee päivittäin. Vesi on mieluinen ja opettava elementti. Ratsastuksella on positiivinen sekä fyysinen että emotionaalinen vaikutus autistiseen lapseen. Lääkkeet> lääkehoito saattaa lievittää autistisen henkilön jännitys-, pelko- ja paniikkitiloja. Varhaislapsuudessa esiintyy usein epileptia kohtauksia. Nämä vaativat asianmukaisen lääkityksen.
Tanja&Tarja

Referaatti artikkelista Psykomotoriikasta apua oppimisvaikeuksiin

Psykomotoriikasta apua oppimisvaikeuksiin

Monilla lapsilla ja nuorilla on todettu erilaisia oppimisvaikeuksia(n.5-20 prosentilla),niillä ymmärretään yleensä lukemisen,kirjoittamisen,matematiikan ja tarkkaavaisuuden ongelmat.Motoriikan merkityksestä oppimisvaikeuksiin liittyen on keskusteltu aika vähän mutta viime aikoina se on alkanut kiinnostaa myös suomalaisia tutkijoita.
Monilla lapsilla joilla on opimisvaikeuksia on todettu myös eriasteisia karkea-,ja hienomotoriikan ongelmia.
Monet kuntoutusmenetelmät on kehitetty vain tietyille kehityksen osa-alueille eivätkä ne ota huomioon ongelmien päällekkäistä esiintymistä.

On todettu että yksilöllä esiintvät ongelmat jollakin osa-alueella (fyysismotorinen,psyykkinen,sosiaalinen ja kognitiivinen)heijastuvat ja vaikuttavat toisiinsa joten psykomotoriikka pyrkii ottamaan huomioon ne kaikki yhtä tärkeinä.Esim.oppimiseen liittyvät tai/ ja motoriikan ongelmat eivät vaikuta vain oppimiskykyyn tai liikkumiseen vaan niillä on vaikutusta myös tunne-elämän ja sosiaalisen käyttäytymisen alueelle.

Psykomotoriikan käsitteellä tarkoitetaan eri yhteyksissä eri asioita mutta tässä yhteydessä se tarkoittaa lähinnä Saksasta lähtöisin olevaa kuntoutusmenetelmää jota on Keski-Euroopassa käytetty jo yli 30 vuotta.

Miksi puhutaan psykomotoriikasta eikä motoriikasta ? Psyyke ja motoriikka,mieli ja keho,havainto ja toiminta ovat erottamattomaasti yhteydessä toisiinsa.

Psykomotoriikassa on kyse kiinteästi havainnointiin ,liikkumiseen ja ympäristössä toimimiseen liittyvästä psyykkisten ja motoristen tapahtumien toiminnallisesta yhteydestä.

Liikunta nähdään merkittävänä osana persoonallisessa kehityksessä koska ihminen ilmaisee itseään liikkuessaan kokonaisvaltaisesti sekä kehollaan että tunteillaan.Psykomotorisen harjaannuttamisen tavoitteena ei ole "korkeammalle,nopeammin,voimakkaammin",vaan ihmisen kokonaiskehityksen tukeminen lähtien pikemminkin ykilön vahvuuksistä eikä heikkouksista.

Koska lapsi kehittyy oman aktiivisen toimintansa kautta,on tärkeää että toiminta motivoi lasta ja että se on hänen kehitystasolleen sopivaa.Psykomotoriikassa toiminna keskeisiä tavoitteita ovat onnistumisen kokemukset,leikki ja elämykset.Parhaimmillan toiminta tuottaa lapselle ns.flow-kokemuksen jolla tarkoitetaan huikaisevaa onnen ja mielihyvän tunnetta-kaikki muu unohtuu.

Psykomotorisen harjaannuttamisen vaarana voidaan pitää sen toteuttamista suunnittelemattomasti ja pinnallisesti.Se ei ole kokoelma irrallisia harjoituksia.vaikka ilo ja leikki ovat lapselle tärkeitä,on terapeutin oltava tarkaan selvillä tavoitteista ja siitä yhteydestä mihin toiminta liittyy.

Nykyisin liian monet oppimisvaikeuksista kärsivät jäävät ilman apua.Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan.Kuntoutuksen tulisi liittyä kiinteästi henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS),jonka tekemisessä neuvolan ja päivähoidon tiedot ovat tärkeitä.Tässäkin on edellytyksenä moniammatillinen yhteistyö unohtamatta perhettä ja lähiympäristöä.

Esitellyt mittarit

barthelin indeksi
kipupiirros
ADL- ja IADL-mittari
depressioseula
terveyskysely (GHQ)
GDS
Cornell
CDR

tehtävä

Lue artikkeli ja tee siitä lyhyt yhteenveto blogiin (artikkelin nimi, sisältö lyhyesti). Jos artikkelissa on vieraita sanoja, etsi niiden merkitys netin avulla.
Perehdy mittariin ja valmistaudu esittelemään se muulle ryhmälle. Voit tarvittaessa hakea lisätietoa netistä.

maanantai 4. tammikuuta 2010

VIII tapaaminen

Porraskiipijä se merkillinen apuväline onkin : ) FIM:n ja muutamien muiden arviointi- (kuntoutus- ja terapia) menetelmien sivuamista tänään vuorossa sekä lopuksi pallohierontaa. Lähes kaikki paikalla joululoman jälkeen; hienoa!